Partio on pullollaan hyviä työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, joiden yhteistyö tuottaa vielä parempaa hedelmää. Useimmiten. Aina asia ei kuitenkaan mene näin sujuvasti. Olen partiourani aikana törmännyt myös tyytymättömiin luottiksiin ja turhautuneisiin työntekijöihin.
Asia on monella tapaa pinnalla. Suomen Partiolaisten toimistoa on kehitetty määrätietoisesti kohti asiantuntijatoimistoa. Perusteellinen keskustelu siitä, mitä se käytännössä ja suhteessa luottiksiin tarkoittaa, on vielä käymättä.
Luottiksissa on osaamista graafikoista sähköasentajiin ja pedagogeista kokkeihin. Se on järjestölle valtava määrä aivoja, muskeleita ja ilmaisia työtunteja. Partion luottikset ovat usein poikkeuksellisen sitoutuneita ja valmiita käyttämään paljon puhtia partioon. Toisaalta fiksu ja osaava työntekijä tarvitsee omaa liikkumavaraa ja mahdollisuuden työnsä hallintaan. Kukaan ei jaksa antaa parastaan, jos oma tekeminen odottaa aina joltain saatavaa kommenttia.
Sitoutuakseen sekä luottikset että työntekijät tarvitsevat omistajuutta asiaan. Pahimmillaan vastuu partioprojekteissa häviää jonnekin luottisten ja työntekijöiden väliin, eikä kukaan vie hommaa täysillä maaliin.
Me hc-partiolaiset olemme mestareita luomaan ohjausryhmien ohjausryhmiä ja kommentoimaan eri tahojen työtä. Usein on kuitenkin parempi, jos 4 ihmistä pääsee 90 prosenttiseen tulokseen kuin 14 ihmistä 110 prosenttiseen. Ne 10 muuta kun voisivat olla jo tekemässä seuraavia tärkeitä partiojuttuja. Siksi tarvitaan enemmän kevyitä kommentointikanavia alun ideointivaiheessa – ja sitten luottamusta muiden työhön.
Olen työkseni kehittänyt vapaaehtoistoimintaa. Olen katsonut tätä rajapintaa niin työntekijän kuin luottamushenkilön ja vapaaehtoisen rooleista myös partion ulkopuolella. Olen keskustellut asiasta partiossa monien viisaiden luottisten ja työntekijöiden kanssa. Sen pohjalta minusta onnistuneen luottis-työntekijä-yhteistyön ytimessä on muutama yksinkertainen periaate:
-
On tärkeä asettaa yhteiset tavoitteet ja sopia selvästi, mikä kenenkin rooli niiden saavuttamisessa on.
-
Heti alussa on sovittava, kuka voi päättää mistäkin.
-
Tarvitaan vastuuluottis ja -työntekijä tai joissain tapauksissa vain jompikumpi heistä. Isojen porukoiden kollektiivivastuu harvoin toimii partiossa.
-
Sekä työntekijöiden että luottisten tulee voida sanoa ääneen näkemyksensä. Ja antaa palautetta puolin ja toisin, jos homma ei toimi.
-
Partiossa sekä luottikset että työntekijät ovat valmiita suunnittelun lisäksi myös toteuttamaan. Sen minkä lupaa, myös tekee
-
Partio on luottamushenkilövetoista, ja kuten vapaaehtoistoiminnassa muutenkin, työntekijän rooli on tukea luottiksia ja auttaa heitä onnistumaan.
-
Toisaalta työntekijä tarvitsee oman tontin, mandaatin sekä mahdollisuuden käyttää asiantuntemustaan – työ ei voi rakentua vain muiden reaktioiden odotteluun.
-
Ja tärkeimpänä: Sekä luottis että työntekijä tarvitsevat palautetta — paljon. Mitä voisi tehdä paremmin ja ennen kaikkea, mitä teemme jo hyvin? Erikseen ja yhdessä.
Teksti: Karoliina Tikka, kuva: Juho Keitaanniemi
Kirjoittaja on SP:n hallituksen jäsen ja kansainvälisten yhteyksien valiokunnan puheenjohtaja.